Arki löi vasten kasvoja - löin takaisin. Tänään oli ensimmäinen työpäivä yli kahteen viikkoon. Takana on siis viikon mittainen joululoma Suomessa ja sitä seurannut yhden viikon hiihtoloma Verbierissä - lunta ei tosin ollut kuin muutamalle päivälle. Loman lopuksi tuli vielä podettua Suomesta mukaan nappaamani viruksen aiheuttama flunssa vai mikä lie. Toipuessa meni vielä maanantai ja tiistaikin. Nyt siis parempi, vaikka urheilu taitaa olla kiellettyjen toimintojen listalla aina viikonlopulle asti.

SOUmessa oli taas kivaa niin kuin aina. Heti ensimmäiseksi Suomeen päästyäni menin tietysti saunomaan kaverin luo. Saattoi siinä muutama olutkin tulla joutua. Niin tai näin, nukkumaan päästiin hyvin kylvettyinä jo ennen aamu yhdeksää.

Joulun vietin äitini ja siskoni kanssa mökillä, jossa joulua on vietetty jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Erona aiempiin oli, ettei mökin pihalla tänä vuonna ollut metristä lumihankea. Lumitöitä ei tarvinnut tehdä, puita ei tarvinnut pilkkoa. Ihan vain laiskotteluksi meni. Lapion varteen tartuin kuitenkin kasatakseni lunta pihalle pieneksi patjaksi, johon sitten saunasta voi leiskauttaa. Joulusaunasta juostaan lumihankeen kieriskelemään, siitä perinteestä en tingi. Toinen joulun perinne, josta en tinkinyt tänäkään vuonna, on ylensyönti, jota harrastin hallitsemattomasti, toistuvasti ja yhä uudelleen.


Joulupyhien päätteeksi kävimme vielä siskon kanssa moikkaamassa isäämme Rovaniemellä. Menimme Tapaninpäivän kunniaksi porukalla ulos syömään, kuinkas muuten. Virhe! Juuri kolme päivää kinkkua napaan survoneena ravintolaan syömään!? Kanasalaatista jäi aimo annos lautaselle - arvatenkin.

Tapaninpäivän tapoihin kuuluu myös kaverien tapaaminen ja joululahjojen vertaaminen. Suuntasin illalla siis pari kaveria ensin tavattuani Pahaan Kurkeen ja Holviin autolla ajaen. Pahassa kurjessa oli muiden muassa bikku baskiaiset Ilkka ja Johanna sekä Ape ja Riku. Kävi ilmi, että enemmistö keikareista oli jo suunnannut Rollosta takaisin Ouluun. Itse tein samoin seuraavana päivänä.

Loppu loma meni Oulussa kuljaillessa. Kallen muutto oli sopivasti ajoitettu välipäiville, joten pääsin vähän (paino sanalla vähän) rehkimäänkin. Keivilläkin tuli kerran käytyä kiikkumassa. Perjantaina vietettiin iltaa veljen luona, jossa tarjolla oli avovaimonsa paistamaa pizzaa viinin ja oluen kera. Sitten yhtäkkiä olikin lauantai ja oli lennettävä takaisin Geneveen. Yhden kotona nukutun yön jälkeen suuntaisin Verbieriin, jonne oli luvattu hillitön dumppi heti Uuden Vuoden jälkeen (siis sen juhlan, ei sen vuoden). Eli juhlimaan, että jaksaa sitten hiihtää pyydaa!


Ja pyydaahan hiihdettiin heti kun juhlista oli selvitty eli tiistaina. Lunta tuli ma-ti välisenä aikana reilu puolimetriä. Keskiviikkona pyydaa hiihdettiin oikein auringon paistaessa. Torstaina iski flunssa ja taivas oli jälleen harmaa pilvet alhaalla vuorten huppuna roikkuen. Perjantaina hiihdettiin taas pyydaa. Uutta lunta oli edellisen dumpin päälle tullut vielä reilu 10cm. Perjantain hiihdot kruunasivat loman. Ne olivat myös viimeiset hiihdot, vaikka lauantaina 2h mäessä kävinkin 'laskemassa'. Flunssa iski nyt päälle koko voimalla ja mies tunsi sen. Lauantaina myöhään illalla ajelin sitten jo Geneveen potemaan. Edessä olisi vuodelepoa muutama päivä. 3 päivää, nyt sen tiedän.

Loppuun kerron lyhyesti, että Genevessä oli tänään päivällä 15 astetta lämmintä. Nollaraja kävi 3000 metrissä. Talven tulo on siis vaikeaa ja lumitilanne alpeilla palautuu jo kohta takaisin joulukuiseen tilaan. Kiipeilyt kamat vois kaivaa esiin ja hiihtoihin palataan sitten helmikuussa. No ei sentäs. Lauantaina lähdetään lumenhakuretkelle.